Nuutti oli juuri tullut kotiin pitkästä päivästä Retrohälytyskeskuksessa, kun hän huomasi postiluukustaan tulleita kirjeitä. Silmiinpistävin niistä oli kultaisella leimalla varustettu kirje. Se oli RetroU:sta, Retropoliksen yliopistosta. Hän avasi kirjeen hieman ihmeissään, mitä mahtoi olla sen sisällä?
Kirjeen sisältö yllätti Nuutin täysin. RetroU:n rehtori, Professori Vekotin, kirjoitti, että hänen työnsä Retrohälytyskeskuksessa oli ollut merkittävää, ja erityisesti hänen roolinsa väärennettyjen mikropiirien kriisissä oli herättänyt laajaa huomiota. He arvostivat hänen omistautumistaan retrolle ja hänen pyrkimystään pitää retroilu puhtaana ja alkuperäisenä.
Niinpä yliopisto halusi osoittaa arvostuksensa Nuutille nimeämällä hänet RetroU:n kunniatohtoriksi! Kirje päättyi kutsuun tulla vastaanottamaan kunniatohtorin viittaa ja hattua seuraavassa akateemisessa juhlassa.
Nuutti luki kirjettä monta kertaa, tarkistaen aina välillä, että hän todella luki sen oikein. Olihan se uskomaton kunnia! Hän tunsi itsensä äärimmäisen ylpeäksi ja liikuttuneeksi.
Juhlapäivä saapui ja Nuutti käveli RetroU:n juhlasalin lattian poikki vastaanottaakseen tunnustuksen. Hän piti puheen, jossa hän korosti retroilun tärkeyttä ja kiitti yliopistoa tästä kunniasta.
Nuutti ei ollut koskaan kuvitellut, että hänen työnsä retroilun parissa johtaisi tällaiseen kunniaan. Mutta se oli kaikki todellista. Hän oli nyt RetroU:n kunniatohtori. Se oli todiste siitä, että hänen intohimonsa ja omistautumisensa retroilulle oli todella merkityksellistä. Ja se kannusti häntä jatkamaan työtänsä, suojella retroilua ja edistää sen arvostusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti